Käytiin kesämökillä. Ihan upea sää, vaikka välillä vähän satoikin. Kiipesin mökkini toiseen kerrokseen kuistille ja katson kuinka keitele lepäsi silmieni alla. Jokaisella miehellä pitäisi olla iso kiva mökki keiteleen rannassa. Nurmikentän hoitaminen on ainoa negatiivinen seikka - minusta on kamalan ärsyttävää kävellä ruohonleikkurin perässä.

Päätin kotiin päästyäni, että hyökkäys on paras puolustus. Laiton vastausviestin kuvagalleriaan sille likalle, johon olin törmännyt kaupan nurkilla ja joka oli tunnistanut minut kuvan perusteella. Kirjoitin että meikkähän se ja kaunis tyttö näkyi viestiä heittäneen ja kyllähän tavattiin siinä nurkalla, tavataanko seuraavaksi jossain muualla.

Sain vittuilua takaisin. Ehotin että vittuilaan mesessä siihen takaisin. Tänä aamuna enen tänne kirjoittamista tytön meseosoite oli viestissä.

Taas yksi likka mesessä. Joku kerta listaa pitäisi pienentää. Tai ainakin noita jäätyneitä poistaa. Mutta silti en poista, koska jäätyneetkin ovat toisinaan heränneet eloon yllättävästi.

Katsotaan nyt mitä tämän likan kanssa käy. Hieman epäilyttää samalla alueella asuvan tytön kanssa alkaa edes meseilemään. Oikeasti hermostuttaa jonkusen verran. Ehkä tuo hermostuneisuuden tunne on juuri se, miksi yleensä kirjoitin likalle takaisin.